Synesan synnystä on kulunut jo useampi vuosi, ja matkan varrella on tapahtunut paljon. Erityisesti viimeinen vuosi on ollut suuren muutoksen aikaa ja Synesasta on alkanut muotoutumaan todellinen ohjelmistoyritys. Nyt on siis hyvä aika kertoa mistä kaikki alkoi ja miten tähän on päädytty. 

Tarinan alku ja ensikosketus sote-prosessien ja data-analytiikan maailman 

Synesan tarina juontaa juurensa aina vuoteen 2004, jolloin minulle tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus päästä mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nopean vasteen (Nova)-projektiin. Hankeen tavoitteena oli kehittää aivan uudenlainen toimintamalli päivystystoimintaan. Omaksi roolikseni muotoutui laskennallisen analytiikan soveltaminen erilaisten toteutusvaihtoehtojen testaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoitti erilaisten ideoiden simulointia ja virtuaalista testaamista sekä arviointia perinteisen mututuntuman käyttämisen sijaan.  Tavoitteena oli löytää se paras ja kokonaisvaltaisin tapa organisoida toiminta päivystysasiakkaiden läpimenoajan nopeuttamiseksi.  

Sain kunnian olla mukana tässä projektissa koko sen keston ajan vuodesta 2004 aina vuoteen 2007 asti. Projektin aikana sain kerättyä kattavan aineiston päivystysprosessin toiminnasta sekä asiakkaiden ohjautumisesta päivystysyksikössä. Tämä mahdollisti pro gradu-tutkielman sekä lisensiaatin että väitöstyön tekemisen ko. aihepiiristä. Väitöskirja valmistuikin projektin loppuvaiheessa, kesäkuussa 2007. Opintojen suorittamisen lisäksi kyseinen projekti tarjosi erinomaisen näköalapaikan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan sekä kattavan ymmärryksen datan hyödyntämisestä ja prosessiajattelusta kyseisellä soveltamisalueella. Tämä aika oli erittäin opettavaista ja imaisi minut mukaansa tähän kiehtovaan maailmaan.  

Data-analytiikan hyödyntämistä ja tutkimusta sote-kentässä niin kotimaassa kuin maailman merillä 

Katseltuani sosiaali- ja terveydenhuollon maailmaa tuon edellä mainitun kolmen vuoden ajan havaitsin, että sote-alalla tiedon hyödyntämisessä ja prosessiajattelussa oltiin vielä todella ”lasten kengissä” verrattuna muihin toimialoihin. Lisäksi tarve niin data-analyyttisten ratkaisujen kuin itse toiminnan tietoperusteiselle kehittämiselle oli ilmeisen suuri. Tämä innosti minua jäämään sote- sektorin ja data-analytiikan tutkimuksen pariin selvittämään tarkemmin mahdollisuuksista ratkaista ko. toimialalla vallitsevia toiminnan kehittämisen ongelmia niin toiminnallisten kuin data-analytiikan ratkaisujen näkökulmista. Jyväskylän yliopistolla tekemäni tutkimuksen kautta pääsinkin mukaan suunnittelemaan, valmistelemaan, toteuttamaan sekä vetämään lukusia sote-tutkimushankkeita yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirien, yritysten, STM:n, Kelan, Sitran sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Hankkeissa tarkasteltiin ja kehitettiin sote-prosesseja aina yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän prosesseista koko palvelurakenteen ja väestötason toimintaan saakka. Tämän tutkimustoiminnan myötä pääsin myös luotsaamaan sote -sektoriin ja data-analytiikkaan keskittyvää tutkimusryhmää useamman vuoden ajaksi. 

Kotimaassa tarve tiedon hyödyntämiselle ja toiminnan kehittämiselle sote-kontekstissa oli ilmeinen, mutta se kuinka universaali ongelma itse asiassa oli kyseessä, oli minulle tuossa vaiheessa vielä arvoitus. Tähän kävin etsimässä vastausta niin lännen kuin idänkin suunnalla, erilaisissa toiminta- ja palvelurakenneympäristöissä. Lyhyiden Pohjoismaiden ja Euroopan reissujen lisäksi tein kolme hieman pidempää tutkimusvierailua valtameren toiselle puolen Yhdysvaltoihin sekä yhden vierailun idän suuntaan, Japaniin. Yhdysvalloissa, Michiganissa, kävin kahdesti, joista jälkimmäisellä vierailulla pääsin mukaan terveydenhuollon tutkimusryhmään sekä konkreettiseen yhteistyöhön paikallisten sairaaloiden kanssa. Detroit Medical Centerin ja Oakwoodin sairaalan yhteistyön ohella toteutimme laajemman toiminnan kehittämisen tarkastelun Ohiossa sijaitsevan St. Lukesin sairaalan kanssa. Kyseisessä sairaalassa mallinnettiin ja simuloitiin leikkausyksikön koko toiminta ja etsittiin toimintaa tehostavia ratkaisuja sekä tiedonhallinnan että päivittäisten arkirutiinien osalta. Oman erityismausteensa tutkijavierailulle toi mukanaan oman poikani syntymä matkan aikana. Tämä mahdollisti prosessien läpikäynnin ihan omakohtaisella tasolla koko perheen voimin. 

Kolmas vierailuni Yhdysvalloissa sijoittui Denverin yliopistolle. Tuon vierailun aikana pääsin tekemään yhteistyötä myös CHI (Catholic Health Initiative) organisaation kanssa. Tämä tarjosi mahdollisuuden tarkastella isojen tietojärjestelmätoimittajien (mm. Epic) tapaa kerätä ja analysoida dataa sekä ohjata prosesseja.  

Japanin vierailuni sijoittui puolestaan Tokio Institute of Technologylle. Tokiossa tekemäni tutkimustyön yhteydessä pääsin tutustumaan paikallisten toimijoiden tapaan soveltaa data-analytiikkaa sekä hyödyntää dataa päätöksenteossa. Kyseessä oli jälleen erilainen ympäristö ja tämän vierailun myötä kokonaisvaltainen kuva prosessiajattelun ja tietoperusteisen toiminnan organisoinnin tarpeista alkoi kristallisoitua.  

Suorittamieni vierailujen aikana nousi hyvin vahvasti esille se näkemys, että tiedon hyödyntämisen tarpeet olivat samanlaiset riippumatta eroavaisuuksista itse järjestelmärakenteista. Eri maissa koettiin päätöksenteon tueksi tarvittavan enemmän faktatietoa, samalla tavalla kuin Suomessakin. Erityisesti simuloinnin rooli koettiin suurta lisäarvoa tuottavaksi. Lisäksi tarve jo kerätyn tiedon automatisoidulle käsittelylle nousi keskeiseen rooliin. 

Tutkimuksesta liiketoimintaa 

Simulointi menetelmänä tarjosi erinomaiset mahdollisuudet eri kehittämissuunnitelmien ja ideoiden arvioinnille ennen käytäntöön vientiä, mutta se perustui kuitenkin pääosin ammattilaisten näkemyksiin ja olettamuksiin toiminnasta. Tämän lisäksi mallin rakentaminen sekä tarvittavan datan hyödyntäminen vaati todella paljon manuaalista työtä ja aikaa. Samaan aikaan asiakkaista alkoi kerääntymään tietoa digitaalisessa muodossa koko ajan enemmän ja enemmän. Heräsikin kysymys voisiko kaikkea kerääntyvää ja kirjattavaa dataa jotenkin hyödyntää automaattisesti simuloinnin nopeuttamiseksi ja tarkemman lähtötilannekuvan luomiseksi. Sama asia koettiin tärkeäksi myös eri hankkeissa sekä vierailujen aikana. Tämä antoi kimmokkeen eri menetelmien yhdistämisen tarkastelulle. 

Alkuvaiheessa ajatus oli enemmän sairaalasuunnittelussa ja wlanpaikannusteknologian hyödyntämisessä datan keruussa. Varsinainen ajatus prosessien laajempaan, automaattiseen kuvaamiseen syntyi kuitenkin vuonna 2012, kun tutkimustiimiin liittyi mukaan Synesan perustajajäsenistä Juha Soikkeli, Pentti Nakari ja Kaisa Lällä, sekä muita tutkijoita. Päätään oli nostanut uusi data-analytiikan menetelmä, prosessienlouhinta. Yhdessä tutkimustiimin kanssa lähdimme ideoimaan mahdollisuutta yhdistää tämä uusi menetelmä ja simulointi. Tähän ideologiaan perustuen lähdimme hakemaan silloisen Tekesin ”tutkimusideasta liiketoimintaa” -ohjelmasta rahoitusta. Parin iteraation jälkeen saimme myönteisen päätöksen suunnitelmallemme. Kaupallistamishankkeen kokonaisbudjetti oli hieman vajaa 600 000€ ja projekti prototyypin ja POC:in suorittamiseksi käynnistyi kesäkuussa 2013. 

Hankkeen aikana teimme tiivistä työtä eri kuntien, sairaanhoitopiirien ja yhteistyötahojen kanssa kehittäen omaa prosessienlouhintaan perustuvaa asiakasvirtojen ja prosessien ratkaisua soveltaen sitä myös tulevien asiakkaiden tarpeisiin. Tätä kokeilua kesti suunnitellut 1,5 vuotta. Hankkeen aikana saamamme palaute oli sen verran positiivista, että hankkeen päätyttyä joulukuun lopussa 2014 päätimme välittömästi laittaa yritystoiminnan käyntiin. Tammikuussa 2015 yrityksemme Synesa Solutions Oy näki virallisesti päivänvalon. 

Konsultoinnin ja tuotekehityksen kautta ohjelmistoyritykseksi 

Ensimmäiset vuodet tuotimme tietoa eri sote-organisaatioille toiminnan kehittämisen tueksi, samalla kehittäen ratkaisujamme edistyksellisempään ja kilpailijoista erottuvaan suuntaan. Tänä aikana löysimme uuden, tarkemman tavan prosessien automaattiseksi määrittämiseksi ja se mahdollisti entistä validimpien kuvauksien viemisen simulointiympäristöön. Tämä lisäsi myös Synesan erottuvuutta kilpailijoihin verrattuna. 

Todellinen muuntautuminen asiantuntijayrityksestä ohjelmistoyritykseksi alkoi 2018 syksyllä ja samalla mukaan liittyi myös nykyinen toimitusjohtaja Timo Airaksinen. Ohjelmistoliiketoimintaan muuntautumisen mahdollistivat useat eri tekijät. Ensinnäkin ratkaisun kypsyysaste toiminnallisuuksien ja algoritmiikan osalta alkoi olla tarpeeksi hyvällä tasolla. Tämän lisäksi tiedon parempi hyödynnettävyys ja erityisesti sen keskittyminen sekä kansallisella että alueellisella tasolla laajempiin tietovarastoihin ja -altaisiin mahdollisti ratkaisun entistä monipuolisemman sovellettavuuden. Samaan aikaan myös lainsäädännössä alkoi valmistelut tiedon parempaan ja monipuoliseen hyödyntämiseen tähdäten. Aika oli siis otollinen kaikin puolin muuntautumiselle asiantuntijayrityksestä todelliseksi ohjelmistoyritykseksi.  

Viimeisen vuoden aikana kehitys on ollut hurjaa ja Synesa on ottanut isoja askeleita eteenpäin. Ratkaisun ja koko liiketoiminnan nopean kehittymisen on mahdollistanut osaamisen monipuolistuminen sekä tiimin laajentuminen. Mukaan on saatu huippuosaamista niin operatiiviseen toimintaan kuin myös strategiseen työhön uusien omistajien kautta. Meidän matkamme on vasta alussa, joten stay tuned! 

Kirjoittaja: Toni Ruohonen. Toni kuuluu Synesan perustajaosakkaisiin ja toimii liiketoiminnan evankelistan roolissa. Toni on opiskellut tietotekniikkaa sekä laskennallisia tieteitä, ja hän on koulutukseltaan filosofian tohtori. Lisäksi Jyväskylän yliopisto on myöntänyt hänelle dosentuurin sote-alan data-analytiikasta ja menetelmistä. Ota yhteyttä: toni.ruohonen@synesa.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *